Henkilön kuoltua henkilön omaisuus siirtyy tämän perillisille. Se, kuka tai ketkä ovat perillisiä, riippuu kuolleen henkilön perhesuhteista ja siitä, onko hän tehnyt testamentin. Tässä käsitellään lakisääteistä perimystä eli tilannetta, jossa testamenttia ei ole.

Perillisiä ovat:

1. rintaperilliset eli lapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.

Lapset perivät vanhempansa. Lapsella tarkoitetaan sellaista lasta, joka on väestötietojärjestelmässä merkitty henkilön lapseksi. Useimmiten lapset siis ovat vanhempiensa biologisia lapsia. Adoptiolapset perivät adoptiovanhempansa. Jos lapsen isyyttä ei ole vahvistettu, lapsi ei peri isäänsä, vaikka tämän henkilöllisyys olisi tiedossa.

Mikäli joku lapsista olisi kuollut ennen vanhempaansa, tulevat lapsen sijaan hänen lapsensa, eli kuolleen henkilön lapsenlapset. Vastaavasti lastenlasten sijaan voivat tulla heidän lapsensa ja niin edelleen.

Esimerkki: Ainolla on kolme lasta, Liisa, Veikko ja Petteri. Petteri on kuollut, mutta hänellä on kaksi lasta, Kaisa ja Kari. Ainon kuoltua hänet perivät siis Liisa, Veikko, Kaisa ja Kari. Liisa ja Veikko saavat kumpikin 1/3 äidin perinnöstä, Kaisa ja Kari jakavat isänsä Petterin osuuden, niin että kumpikin saa 1/6 perinnöstä. Jos Ainolta jäi omaisuutta 60 000 euron edestä, perivät Liisa ja Veikko siis kumpikin 20 000 euroa ja Kaisa ja Kari kumpikin 10 000 euroa.

2. aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen puoliso

Lapsettoman henkilön perii hänen aviopuolisonsa tai puoliso, jonka kanssa hän on ollut rekisteröidyssä parisuhteessa. Avopuoliso ei peri puolisoaan ilman testamenttia! Molempien puolisoiden kuoltua ensiksi kuolleen puolison omaisuus – tai sen sijaan tullut omaisuus – menee hänen sukulaisilleen alla olevien säännösten mukaisesti.

Esimerkki: Jussi ja Marja ovat naimisissa, mutta heillä ei ole omia eikä yhteisiä lapsia. Jussin kuoltua Marja perii kaiken Jussin omaisuuden. Kun Marjakin kuolee, jaetaan heidän omaisuutensa niin, että Jussin osuus menee hänen sukulaisilleen (vanhemmilleen ja/tai sisaruksilleen) ja Marjan omaisuus vastaavasti hänen sukulaisilleen.

Esimerkki: Katja ja Paavo ovat avoliitossa. Heillä ei ole omia eikä yhteisiä lapsia. Katjan kuoltua Paavo ei peri mitään, vaan kaikki Katjan omaisuus menee Katjan ainoalle siskolle, sillä Katjan vanhemmat ovat jo kuolleet. 

3. vanhemmat, tai aiemmin kuolleen vanhemman sijaan tämän lapset eli kuolleen henkilön sisarukset ja puolisisarukset, ja sisarusten lapset, lapsenlapset jne.

Jos lapsia tai puolisoa ei ole, menee kuolleen henkilön omaisuus hänen vanhemmilleen. Vanhemmilla tarkoitetaan henkilön väestötietojärjestelmään merkittyjä vanhempia, eli useimmiten biologisia vanhempia tai adoptiovanhempia. Kasvatusisä tai -äiti ei peri lastaan. Isä, jonka isyyttä ei ole vahvistettu, ei peri lastaan.

Esimerkki: Eveliinalla ei ole puolisoa eikä lapsia. Eveliinan kuollessa hänen perintönsä menee puoliksi hänen vanhemmilleen. 

Jos kuolleen henkilön vanhemmista toinen on kuollut, menee kuolleen vanhemman osuus henkilön sisaruksille, jos näitä on. Jos sisaruksia ei ole, menee kuolleen vanhemman osuus toiselle, vielä elossa olevalle vanhemmalle.

Esimerkki: Jaakolla ei ole puolisoa eikä lapsia. Hänellä on kuitenkin kaksi veljeä. Hänen äitinsä on kuollut ennen häntä. Näin ollen Jaakon omaisuus jakautuu seuraavasti: isä saa puolet Jaakon omaisuudesta. Hänen kaksi veljeään jakavat toisen puolikkaan omaisuudesta saaden kumpikin yhden neljäsosan Jaakon koko omaisuudesta.

Siinä tapauksessa, että kuolleen henkilön molemmat vanhemmat ovat kuolleet ennen häntä, perii kuolleen henkilön hänen sisaruksensa. Mikäli joku sisaruksista on kuollut, perivät hänen lapsensa hänen sijaansa, jos sisaruksella oli lapsia. Edelleen lasten sijaan perivät heidän lapsensa ja niin edelleen. Jos sisaruksella ei ole lapsia, perivät toiset sisarukset aiemmin kuolleen sisaruksen osuuden. Myös puolisisarukset perivät osuuden oman vanhempansa jälkeen.

Esimerkki: Sanna on eronnut eikä hänellä ole lapsia. Sannan molemmat vanhemmat ovat kuolleet, mutta hänellä on yksi sisko, ja isän puolelta lisäksi velipuoli. Sannan kuollessa perintö jakautuu seuraavasti: sisko perii sen puolikkaan omaisuudesta, joka olisi mennyt äidille, jos äiti olisi ollut elossa. Tämän lisäksi sisko ja velipuoli jakavat puoliksi sen puolikkaan omaisuudesta, joka olisi mennyt isälle. Täyssisko saa siis yhteensä 3/4 Sannan omaisuudesta ja velipuoli 1/4. 

4. isovanhemmat, tai aiemmin kuolleiden isovanhempien sijaan heidän lapsensa eli kuolleen henkilön tädit, sedät ja enot, mutta EI enää näiden lapset

Jos kuolleella henkilöllä ei ole lapsia, aviopuolisoa tai rekisteröityä puolisoa, eikä sisaruksia ja vanhemmatkin ovat kuolleet, perivät henkilön hänen isovanhempansa, jos nämä vielä ovat hengissä. Jos joku isovanhemmista on kuollut, tulevat hänen sijaansa hänen lapsensa, eli kuolleen henkilön tädit, sedät ja enot. Tätien, setien ja enojen lapset, eli kuolleen henkilön serkut EIVÄT tule vanhempiensa sijaan, eli serkut eivät peri toisiaan.

5. valtio

Jos kuolleella henkilöllä ei ole aviopuolisoa tai serkkuja läheisempiä sukulaisia elossa hänen kuollessaan, menee perintö valtiolle. Valtion ollessa perillinen on toki mahdollista, että osa perinnöstä ohjautuu henkilön kotikunnalle tai jollekin läheisessä suhteessa olevalle henkilölle. Tästä ei kuitenkaan voi olla varma etukäteen.

Kirjoittaja: VT, OTM Anne Wiklund